Ninan köyhän naisen kastanjakakku- Torta di castagne

Rakkaat lukijani,

image

on taas se aika vuodesta, jolloin tarvitsemme vähän lisää energiaa, vähän lisää makeutta ja lämpöä elämäämme, ottaaksemme tyytyväisinä vastaan talven ja pimeyden…

image

(Vaikka täällä Italiassa on kyllä vielä ollut päivisin ihmeen lämmintä ja aurinkoista, mutta tulee se pimeä tännekin varhain; jo viiden aikaan alkaa olla hämärää ja samalla lämpötilakin laskee, yöllä jo lähelle nollaa.)

image

image

Joulunodotustanne sulostuttaakseni jaan teidän kanssa tämän kehittelemäni herkullisen ja hyvää energiaa tuovan suklaa-kastanjakakun!

image

Täällä Italiassa ravinteikas kastanja on, varsinkin vuoristoseuduilla, ollut pitkään köyhemmän väestön (pysymme siis vieläkin tämän syksyn köyhäily-teemassani..) syksyn ja talven pääravintoaines. Kunnes yleinen “hyvivointi” toi myös vuoristoseuduille mukanaan muoviin pakatut, raffinoidut helpot ruoat… (Taantumusta vai edistystä..???). Mutta onneksi kastanjaa ei ole tyystin unohdettu, vaan erilaisia kastanja- juhlia järjestetään kaikissa pikku kylissä, joista vain kastanjoita löytyy, ja takassa paahdetut kastanjat kuuluvat useimpien italialaisten joulunalusherkkuihin.

image

Kastanjassa on erityisen paljon mineraaleja;  paljon rautaa, fosforia, kaaliumia ja mangnesiumia sekä mm. sinkkiä ja kalsiumia. Kastanjassa on myös paljon hyvää energiaa tuovia hiilihydraatteja, mutta toisin kuin yleisesti luullaan vain vähän rasvaa. Kastanjassa on C- ja A-vitamiinia ja B-ryhmän vitamiineja, mm. B9- vitamiinia, (eli foolihappoa), joka on erityisen tärkeää naisille raskauden aikana, koska se toimii tärkeänä tekijänä DNA:n muodostumisessa ja punasolujen tuottamisessa ja suojelee sikiötä. (Minä popsinkin kastanjoita melkein suoraan puusta, kun odotin lapsiani… Asuimme silloin keskellä kastanjametsää… Ja terveitä ovat!). Kastanjoita suositellaan myös henkilöille, joilla on taipumusta anemiaan, krooniseen väsymykseen, vanhuksille ja lapsille, urheilijoille ja toipilaille, sekä kaikille, jotka tarvitsevat lisä-energiaa ja haluavat tuntea itsensä kylläisiksi ja hyvin ravituiksi pitkään.

image

NINAN KÖYHÄN NAISEN KASTANJAKAKKU

image

Tarvitset;

noin 600g kastanjoita (tai noin 200g valmista kastanjasosetta, huom. jos ostat kaupan sosetta ole tarkkana; valmiissa kastanjasoseissa on usein sokeria, jos näin , niin vähennä leivontaan käyttämäsi sokerin määrää.)

150-200g raffinoimatonta sokeria (minä käytin kookossokeria)

3 luomumunaa

100g luomuvoita

1oo-150g hienoksi jauhettuja manteleita

joitakin saksanpähkinöitä, 5-6 (tai muita pähkinöitä)

noin 60g tummaa suklaata

image

Ohje;

Keitä kastanjat kypsiksi kevyesti suolalla maustetussa vedessä (reilut puolisen tuntia). Kuori ne. Laita kuoritut kastanjat tehosekoittimeen ja anna käydä täydellä teholla, kunnes olet saanut niistä kastanjasosetta.

Vatkaa yhdessä kulhossa keltuaiset ja sokeri vaahdoksi, (Jos haluat oikein hienostella käytä ensin kookossokeri tehosekoittimessa, täydellä teholla, jotta siitä tulee hienompaa.)

Toisessa kulhossa vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. (Valitse sopiva uhri, joka suostuu koekaniiniksi; valkuaisvaahto on valmista, kun valkuaiskulhon voi nostaa koekaniinin pään päälle ja kääntää ylösalaisin, ja valkuaiset pysyvät kulhon pohjalla… Jos koe epäonnistuu pese koekaniini ja vatkaa uudet valkuaiset… 🙂 )

Lisää keltuais-sokeri kulhoon kastanjasose, sulatettu, jäähtynyt voi (minä käytin kirkastettua voita, jonka olin juuri valmistanut, joten se oli vielä nestemmäistä) ja mantelijauhot. Sekoita hyvin ja yhdistä lopuksi seokseen valkuaisvaahto varovasti puulastalla ylhäältä alaspäin käännellen.

Kaada taikina voideltuun, korppujahoilla jauhotettuun vuokaan ja paista 180c asteisessa uunissa noin 40 minuuttia.

Hienonna suklaa ja pähkinät karkeaksi rouheeksi. Noin kymmenen minuuttia ennen kuin kakku on kypsä, ripottele kakun päälle suklaa-pähkinärouhe ja anna vielä paistua kymmenisen minuuttia, kunnes suklaa on sulanut ja pähkinät paahtuneet tuoksuviksi.

image

Nauti!

image

Ja flirttaile!

Niin luitte aivan oikein; ollakseen terveellistä, ayurvedisen filosofian mukaan, ruoan kanssa tulee flirttailla; pitää katsoa miltä se näyttää ja miettiä miltä se maistuu ja sitten kun on päässyt käsiksi itse ruokaan, tulee maistella joka suupala hitaasti, jotta ehtii varmasti maistaa joka vivahteen ja nauttia joka hetkestä.  ( Minulle tuottaa vaikeuksia muistaa tämä, varsinkin jos lautasella on jotain suuren suurta herkkuani, kuten esimerkiksi lehtikaalia, en millään jaksaisi odottaa hetkeäkään, vaan haluaisin tuntea sen maun heti suussani ja sen hyvää tekevän terveellisyyden heti sisälläni ). Ihaninta tässä ruoan kanssa flirttailussa tietysti on se, että ruoka flirttailee aina kanssasi takaisin, tai ei, oikeastaan ruoka ei vain flirttaile eikä leikittele, vaan se on aina ihan tosissaan; se rakastaa sinua oikeasti; Otetaan nyt vaikka esimerkiksi tuo suuri rakkauteni lehtikaali: eihän se muuten olisi niin terveellinen ja tekisi minulle niin paljon hyvää, jos se ei rakastaisi minua koko öö… varrellaan..

Rakkaat lukijani, rakastakaa ruokaa koko sydämestänne, se rakastaa teitä aina takaisin!

image

Rakkaudentäyteistä joulunodotusta!

image

Baci, Nina                                     ❤

image

image

image

Advertisements